Skara sommarland

Laiva matka Tanskasta Göteborgiin sujui hyvin ja nopeati, vaikka hitaalla laivalla olimmekin. N. 3.5h. Olin varannut meille lounaspöydän, ennen kuin tiesin hotelliyöstämme, minkä taka kenelläkään ei ollut kovin nälkä, mutta lapset söivät ilmaisiksi ja aikuiset maksoivat 160kr/henk. Jonkun verran ruokaa saimme kuitenkin syötyä a ihania vadelmia ja pehmistä sitäkin enemmän ;)

Lapset viihtyivät leikkihuoneessa jota pystyi seuraamaan kahvilasta helposti. Ohjelmassa oli kasvomaalausta, viliapinan verailuja ja aksullinen onginta johon emme sallistuneet, koska olin unohtanut Ruotsin rahat autoon :D

Laivasta päästyämme lähdimme ajamaan kohti Skaraa jossa seuraava kohde on Skara sommarland.

Ei ikaakaan, kun ihana hiljaisuus valtasi auton, kun takapenkkiläiset nukahtivat 

Skara sommarlandin leirintäalue on kasvanu ja siisteytynyt sitten viime käynnin joka oli n. 8v sitten :D

Otan huomenna kuvia ja lisäilen tunnelmia, nyt on pakko kääriytyä makuupussiin, koska nenä jäätyy! Huomiseksi on luvattu 28 astetta lämmintä ja todella toivon ennusteen pitävän paikkansa!

Frederikshavn

Koska olimme varanneet lauttaliput Frederikshavnista Göteborgiin keskiviikko aamupäivälle ja tiedän mieheni aamu jähmeyden, sain hänet ylipuhuttua hotelliin yöksi. En löytänyt mitään hyviä leirintäalueita tarpeeksi läheltä ja, kun tosiaan leirin purussakin menee aikaa ymmärsi hän yskän.

Varatessa törmäsin tuohon tavalliseen ongelmaan, meitä on yksi liikaa. Jos laitoin varausjärjestelmään 2+3 henkilöä ei, löytynyt ainuttakaan huonetta, mutta jos muutin haun 2+2 niin johan löytyi.

Varasin meille perhehuoneen sjömanshotellista ja vitsailin lapsille, kuinka yhden olisi jäätävä autoon nukkumaan tai sitten meidän olisi pakko salakuljettaa yksi laukussa sisälle. Lapset arpoivat, kuka olisi paras kassiin laitettavaksi ja neiti valittiin. Hämmästyivät suuresti, kun hotellille mennessämme en ottanutkaan ikea kassia mukaan.

Tässä vaiheessa taivas repesi ja päälle jysähti julmettu ukkonen, salamat räiskyivät, ukkonen paukkui ja tätä kesti 8h. Nyt olin jo perheen sankari, joka pelasti kaikki teltassa nukkumiselta.

Respassa kaikki sujui ongelmitta, kun sanoin, että 3 lapsista mahtuu viereen nukkumaan. Näin ollaan tehty ennenkin, eikä olla törmätty ongelmiin. Yleensä kyllä laitan hotellille sähköpostikyselyä etukäteen.

Huone oli suuri, siellä oli parisänky ja iso vuodesohva pedattuna, joten hyvin mahduimme koko porukka. Pari tuntia vain makoilimme sängyissä, katselimme telkaria ja maisemia. Kuopuskin pyysi minua tulemaan kokeilemaan, kuinka ihanan pehmoinen sänky on :)

Kaupunki toi minulle paljon muistoja mieleen, täällä olimme mummini kanssa monet kerrat, kävimme kahvilassa syömässä smörrebrödet ja leivokset. Täällä kävin ensimmäisen kerran br lelukaupassa :D muistan, kuinka pitkä putki oli laivasta satamaan. Kuinka kävimme etsimässä minulle kouluvaatteita jne. Ihania muistoja, jotka olin melkein unohtanut <3 olisin halunnut näyttää kaupunkia lapsille, mutta

Koska vettä satoi, kuin Esterin.... Lähdimme hotellin viereiseen uimahalliin. 

Jos joskus jostain syystä olette Frederikshavnissa suosittelen pistäytymään. Uimahalli sijaitsee aivan keskustassa samassa talssa on rodhuset. Meille liput maksoivat 150dkr, tosin voi olla, että maksoin turhaan. Noista pienimmistä en tiedä :D lippujen osto jo sinänsä oli hankalaa. Seikkailimme ympäriinsä etsien lipunmyyntiä, välillä olimme uimahallin sisäpuolella :D vihdoin löysin lippuautomaatin, mutta se ei huolinut minun ryppyisiä seteleitä. Lopulta eräs nainen ohjasi minut kahvilan kassalle josta myös sai lippuja.

Pukuhuonekin oli hassu, kengät jätettiin ensin yhteen paikkaan jonka jälkeen päästiin vasta kaapeille. Tämä oli kieltämättä hyvä ratkaisu, näin ei kuraa kulkeutunut enää pukuhuoneen puolelle.

Uimahalli oli ihana ja siellä oli ainakin juuri tuolloin kaikki lelut ja kellukkeet käytössä. Isossa altaassa oli lasten sanojen mukaan wipeout radat joissa sai testata tasapainoaan. Iso liukumäki ja useampi pientenlasten. Ponnahduslaudat1m ja 3m. Poreallas, vauvojen allas ja syvä lastenallas ja ihanan lämmintä vettä <3 täällä olimmekin 3h, aika meni huomaaatta ja nälkä oli jo hirveä, kun tultiin pois. Suuntasimme mäkkäriin jonka jälkeen menimme sänkyihin nukkumaan <3

Aamulla en meinannut päästä sängystä ylös! Niin jumissa oli koko selkä! Ei tämän näin pitänyt mennä!! Aamupala oli ihana nauttia pöydän ääressä, eikä maassa hiekan ja heinien seassa. Ja lämmin suihku omassa rauhassa <3 Joten, mitä pienestä tai vähän suuremmastakaan selkäjumista, kun muuten oli niin ihanaa!

Matka kohti Skagenia alkoi :)

Aamupäivällä kävimme vielä uimassa allas alueella sillä aikaan, kun pesin koneellisen pyykkiä. Täällä Tanskassa on poikkeuksetta ollut teollisuuskoneet leirintäalueella, mikä tarkoittaa, että saan hyvin ängettyä ikeakassillisen pyykkiä koneeseen kerralla ;) ja, kuivausrummussa tulee kuiviä pyykkejä vajaassa tunnissa. 

Respassa meinasi minulle iskeä epätoivo, kun unohdin pankkikorttini pin koodin ja tiesin, että olimme jo tyhjentäneet Kaitsun tilin kokonaan. Vapisevin käsin kaivoin taskujani ja löysin 700dkr lasku oli 790. Tyttö respassa varmaan sääli minua, kun kyyi oliko minulla yhtään kolikoita, näytin muutamia kruunuja jotka hän otti ja sanoi asian olevan kunnossa ja toivotteli hyvää matkaa.

Autossa kysyin ohimennen, että muistihan isäntä ottaa ipadin pois latauksesta, ruokailutiladta jonne sen aamulla vei, ja arvatkaa oliko muistanut! No, ei kuin takasin hakemaan. Onneksi se oli edelleen paikoillaan ja pääsin siirtämään rahat miehen tilille omaltani....

Lähdimme ajelemaan rannikkoa pitkin ylöspäin, koska laivamme Ruotsiin lähtee frederikshavnista keskiviikkona.

PYsähdyimme matkalla rannalle ihailemaan maisemia ja kahlaamaan ranta veteen.

Lopulta saavuimme nykyiselle leirintä alueelle. Vasta respassa tajusin olevamme väärässä paikassa, se minne olimme menossa olisi ollut km päässä, no sama kai tuo ajattelin, ja olin niin väärässä :D

Altaat ovat kivat, vaikkakin maksulliset, mutta muuten aikka on rähjäinen, ihan, kuin visulahdessa konsanaan. Tästä mielenyhtymästä johtuen päätimme jättää alueen ruokatarjonnan kokeilematta ja kokkasimme tortilloja muurikalla. Hieman pelotti, koska täällä on todella rutikuivaa ja palanutta nurmikkoa. Näin silmissäni, kuinka sytytän koko Tanskan palamaan. Aikasemmin olen kokannut joko soran päällä, täällä sitä ei ole lähellä. No laitoin alle kevytpeitteen monin kerroin... Kyllä, luitte oikein.. Mutta mitään nurmikkopaloa ei tullut, eikä pressukaan sulanut..

Huomenna jatkanme ehdottoma sti matkaamme!

Vikingecenter

Tämä Ribe, jonne vain satuimme tulemaan on osoittautunut ihanaksi paikaksi. Eikä vain leirintäalueen puolesta, vaan myöskin kaupungin.

Itse en muista edes kuulleeni kaupungista ennen :D nyt tiedän, että se on Tanskan vanhin ja aivan upea! Pidän siitä, että kaupungin kasvaessa ei vain pureta pois vanhaa, vaan säilytetään kauniit rakennukset ja uudetkin kunnioittavat sitä vanhaa  kaunista ympäristöä.

Tänään kävimme vikingecenterissä, jota voin vain suositella kaikille. Paikka oli ihana ja sopii hyvin niin pienille, kuin isommillekin kävijöille.

Paikka on viikinki kylä, jossa saa tutustua heidän viettämäänsä elämään. Lapset pääsevät katsomaan ja kokeilemaan millaista oli asua ja elää tuohon aikaan.

Meillä lapset mm. Kokeilivat jauhaa jauhoja, makoilivat  ja ihmettelivät heidän petejään. Harjoittelivat taistelutaitoja miekoin ja kilvin, tekivät nahkasta pienen pussukan, valmistivat kolikon, kuorivat puuta, ampuivat jousipyssyllä, hakkasivat puutappeja ja mittelöivät erilaisissa kamppailulajeissa.

Aikaa vierähti pikaisella käynnillä yli 3h ja helposti tuolla saisi aikaa kulumaan vielä kauemmin. Kylä on rakennettu niin hienoksi, kasvimaat, laidunalueet ja asukkaat huomioiden. Alueella on paljon vapaaehtoisia, perheitä ympäri maailmaa, jotka tulevat varsinkin näin kesäisin muutamiksi päiviksi, viikoiksikin asumaan paikalle. He pukeutuvat ajan mukaisiin asusteisiin ja kulkevat omissa askareissaan ympäriinsä. Lapset kirmaavat leikkien joka puolella ja tunnelma on jotenkin "aito". Meillä tuleva ekaluokkalainen on ollut jo pitkään kiinnostunut viikingeistä, eikä into ainakaan tämän myötä vähentynyt. Nuorimmainen, miekkahullu sai jälleen vinguttua omilla rahoillaan itselleen puisen miekan, kilpi ja kypäräkin olisi pitänyt ostaa, mutta onneksi rahat ei riittäneet.

Leirintäalueella pääsivät lapset paistamaan tikkuleipiä ja nuotiopopcorneja! Nämä olivat minulle uusi tuttavuus ja minusta niiin nerokas keksintö. Vempain näytti siltä, kuin kaksi metallisihvilää olisi laitettu yhteen ja kepin varteen. Sellaisen haluaisin viedä kotiin. Lapset olivat aivan riemuissaan, kun näkivät popcornen aukeavan!

Uintia ja kilien hoivaamistakin on tänään harrastettu ja muutenkin alueen ympärikävelyä, edelleenkin vain ihmettelen, miksi Suomen leirintäalueet on niiin kämäsiä!

Huomenna aattelimme lähteä taas ajelemaan Tanskaa ylöspäin. Laivaliput on nyt varattu keskiviikolle fredrikshavnista Göteborgiin, joten jotain suunnitelmia on lukossa. 6pv vielä lomaa jäljellä tuntuu vähältä, mutta periaatteessahan ollaan vasta puolessa välissä menossa :)

Sadetta ei näyttäisi olevan yöksi tiedossa, mutta tuo kirkas tähtinen taivas saa ilman viileäksi, joten nyt käperryn makuupussiin ja toivon, että sadetta ei tosiaankaan olisi luvassa.

Ribe camping

Aamu uinnin jälkeen lähdimme ajelemaan Ribeä kohti. Päätimme, että emme mene Saksaan vaan seikkailemme Tanskassa ja otamme lautan jossain vaiheessa Göteborgiin ja sieltäsuuntaamme kotiin.

Saavuimme Riben camping alueelle puolen päivän jälkeen. Hellettä oli taas kiitettävästi ja teltan pystytys, (joka jo muuten sujuu ilman hermoromahduksia ja noin 8ssa minuutissa) oli todella hikistä puuhaa.

Tämä leirintäalue on hienoin ikinä nähneeni alue. Isot uimaaltaat jossa pieni vesiliukumäki, kuuluu yöpymisen hintaan. Huoltorakennuksia on useita, on lasten leikkipaikkoja, pomppukuplia, kiipeilytelineitä, jalkapallokenttää, pingispöytiä,miniolffia,polkuautoja, sisäleikkihuoneita ym. Kaikista ihanin juttu on kuitenkin aitaus jossa on kilejä!!näitä pääsee ruokkimaan ja hoitamaan milloin vain. Lapset ovat niin innoissaan näistä <3

Lähdimmekin kaikki uimaan heti teltan ollessa pystyssä ja siellä vierähtikin pari tuntia. Ruoka tulee helposti muurikalla, vaikka tällä alueella olikin mahtava keittiö käytössä.

Ruuan jälkeen lähti neiti puistoon, toiset jäivät hoitamaan kilejä ja minä tiskaamaan. Tiskattua lähdimme puistoon vanhimman kanssa ja jo kaukaa kuulin hysteeristä huutoa ja näin, kuinka neiti juoksi niin kovaa kuin jaloistaan pääsi ja huusi Isoveikkaa apuun. Juoksin (kyllä ainakin 6 askelta) hänen luokseen ja kysyin mikä hätänä. Silmät olivat lautasen kokoiset ja hän vain tärisi. Kohta luoksemme juoksi ranskalainen pariskunta juttelemaan Neidille ja tyttö vain huusi. Otin tytön syliin ja kysyi pariskunnalta mikä hätänä. He kertoivat nähneensä tytön joidenkin muiden lasten kanssa ja lapsilla oli tullut riita.he olivat menneet juttelemaan hänen kanssaan ja tyttö oli nyökyttänyt päätään ja lähtenyt juoksemaan. Ja he perään. No meillä tyttö luuli paniikissa,  että. He jahtaavat häntä kidnapatakseen hänet ja pinkoi pakoon. Tämän sai kerrottua, kun olin saanut pariskunnan lähtemään. En ole nähnyt tyttöä niin hädissään ikinä. He olivat juosseet yli puoli km tytön perässä joten ymmärrän kauhun tytössä.

Myöhemmin näin pariskunnan uudestaan ja selitin miksi tyttö oli hädissään ja silloin olivat hekin. No, onneksi kaikki selvisi, jäin miettimään olenko pelotellut lapsia liikaa...

Episodista selvinneenä lähdimme hakemaan polkuautoa. No yllätykseksi se maksoi 20dkr/h. Kaiken lisäksi kun kokeilimme autoa joka oli ainut vapaa,ei tytöllä yltänyt jalat polkimelle. Tulevalla koululaisella juuri ja juuri. Päätimme silti vuokrata auton. Tiskillä poika kysyi oliko lapset 5v ja sanoin, että kyllä toinen on 5 ja toinen 7. Valitettavasti isompi ei saa ajaa autolla, koska se on 5 v ja alle. Selitin,että lapsemme ovat pieni kokoisia ja 7vuotias eitälläkään yllä polkimiin kunnolla. Sain selityksen että säännöt ovat sääntöjä jne. 

Vuokrasin auton tytölle jonka jalat eivät yltäneet polkimille ja kun myyjän silmä vältti vaihdoimme kuskia....

Taas nukkumaan mennessä alkoi kaatosade ja tuo sade rauhoittaa lapset jotka nukahtavat heti, mutta minut se pitää valveilla, koska silloin tällöin tipahtelevat vesipisarat kasvoihin ovat ärsyttäviä. Vaikkakin sain kuulla, että sadevesi tekee hyvää hipiälle...

Legoland

Tänään koitti se päivä jota lapset olivat odottaneet. Päivä Legolandissa oli ohjelmassa. Yön sade oli poissa ja lämpö nousi heti aamusta 26 ja parhaimmillaan /pahimmillaan oli 31 astetta.

Legolandiin saa joka puolelta ilmaislippuja lapsille, jos mukana on maksava aikuinen. Meilläkin tällaiset oli mukana lisäksi minäpaha huijari, huijasin nuorimmaisen vielä olevan alle 3v. Joten tarkoitus oli vain maksaa aikuisista. No,kun kyseessä olen minä,huomaan autolla parkkipaikalla,että olen unohtanut yhden lasten lipuista teltalle, jonne nyt oli matkaa 20km... Joten maksettava oli yksi lapsi. Kuitenkin!!! Törkeen kallistahan tuonne on mennä sisälle,mutta lomallahan sitä ollaan.... Näin hoen itslleni joka kerta,kun vingutan luottokortti parkaani....

Ihmisiäoli liikkeellä. Hurjasti ja alussa jo ajattelin, ettälähden telttaan istuskelemaan ja pistän isännän lasten kanssa rientoihin, mutta tunsin piston fyysisesti,kun asian sanoin ääneen.

Yhteen laitteeseen jonotimme puoli tuntia muihin laitteisiin noin 5-15min. Joten ei nyt niin paha kuitenkaan. 

Lasten vesipuistoon oli jonoa hurjasti ja ylipuhuin lapset, että menemme sinne vasta viimeiseksi, jotta jonot olisivat pienemmät.

Koko päivä kierreltiin hikisenä ja kun olimme kaikki viilennystä. Vailla,menemme jonottamaan. Jonossa ollessamme astuu nuorimmainen kirjaimellisesti paskaan... Joku ihana äiti tai isä ihminen oli jättänyt rakkaan lapsensa jätökset keskelle jonoa toisten tallottavaksi. Yökkien käyn pesemässä maissin palaset ja muut haisevat jätökset lapsen jalasta ja menemme uudelleen jonoon. Viimein, kun on meidän vuoro katsoo nainen epäilevästi meitä ja kysyy ikää, ilmoitin olevani täysi ikäinen kuitenkin ja, että lapset ovat ne jotka uimaan tahtovat. Sain kuulla, että hän tivasikin vain lasten ikää. 3,5,7 ilmoitin iloisena, johon hän hyvin tympeänä ilmoittaa,että nuorimmainen on tervetullut, mutta isommat eivät pääse, koska ovat sulkeneet isojen puiston! PRKL! Eikä hän enää uskonut, kun sanoin iäksi 1,2,3....

Saatoin murahtaa hieman epäystävälliseen sävyyn, koska portin kyltin mukaan puiston kuului olla auki vielä tunnin. Sain hyvin kärkkään vastauksen, että ajattelevat vain minun turvallisuuttani. Sanoin, että sitä juuri, ette tee.. Ja olin oikeassa. Sydämeni särkyi, kun lapset itkivät niagaran putoukset asian tiimoilta. Lahjoin heidät hiljaisiksi slush juomilla. Olin ostanut yhden pullon ja 5 täyttökertaa eli 6 pullollista :D

Helle oli kyllä todella painostava ja slusheja kului useita päivän aikana, silti taskuumme jäi pyörimään yksi lippu jonka annoin yhdelle selvästi mielensä pahoittaneelle lapselle joka heilutteli anovasti tyhjää pulloaan äidilleen. En jäänyt seuraamaan, kuinka tyytyväiseksi äiti tuli, kun annoin hänen lapselleen viimeisen sokerihumalapaukun juuri ennen nukkumaan menoa, mutta oletan hänen olleen yhtä hymyä <3

Yli työpäivän verran kulutimme aikaa puistossa, emmekä silti ehtineet joka paikkaan. Viime kerrasta oli puisto kasvanut ja minusta selvästi parantunut. 

Nuorimmainen oli innoissaan, koska täällä reilu 90cm pitkä hurjapää pääsi melkein kaikkiin laitteisiin joko yksin tai aikuisen kanssa.

Legokauppaan suosittelen pujahtamaan ilman lapsia. Ensinnäkin se on aivan täynnä. Porukkaa, toiseksi ei ilmastointia ja kolmanneksi kaikki maksaa miljoonan. Sarjoja on valtavasti ja aivan ihania, mutta. Hinnat hipovat taivasta.

Minä ostin 3 avaimenperää 99dkr.lla. Ja siihen jäi ostokset.

Syötiin puistossa fish and shipsit annokset olivat isot ja oli mahdollisuus 20dkr.lla tuplata kalojen määrä annoksessa :) näppärää, näin tämä yksi annos riitti kaikille meidän kolmelle syöjälle. 

Täällä voi hyvin syödä omiakin eväitä, mutta suosittelen sitten rattaiden hankkimista, koska jonkin kylmälaukun raahaminen olisi tuolla helteellä käynyt työstä.

Parkkilippu kannattaa muistaa ostaa heti lippujen yhteydessä se maksoi 50Dkr ja kiitän luojaani, että virkailija kysyi, että haluanko ostaa sen. Edessämme ulos ajettaessa oli auto,jonka kuljettaja ei ollut lippua ostanut. Voin sanoa, että itseäni olisi ketuttanut kohden paljon, lähteä pakittelemaan autojen välistä,viemään autoa parkkiin ja tallustelemaan tuota km matkaa, vain jonottaakseni taas hetken parkkilippua ja taas kävellä sitä km matkaa autolle... Jalat, kun huusivat Hoosiannaa päivän tallustelemisen jälkeen.

Ihmettelen nuorimmaista joka jaksoi koko päivän omilla jaloillaan tallustella kitisemättä ja vinkumatta. Tässä havahduin, että lapset ovat todellakin kasvaneet :)

Leirintäalueelle päästyämme juoksimme kaikki vaihtamaan uikkareita ja vietimmekin tunnin altaalla viilentymässä ennen nukkumaan menoa.

Yöllä satoikin sitten niin paljon vettä, että pelkäsin teltan katon romahtavan.

Tanskassa

Ajoimme sitten siltoja pitkin Tanskaan. Matka taittuu, kyllä henkilöautolla niin paljon joutuisammin, verrattuna siihen, kun yleensä raahaamme perässämme vaunua.

Ensimmäisenä yövyimme campinggården boeslundessa. Alue oli perus siisti, lapsille iso leikkipaikka, vesipuisto jossa 2 lämmitettyä allasta. Tänne täytyi kuitenkin kalliin yöpymismaksun lisäksi maksaa 15dkr /henkilö jos tahtoi uimaan. Lisäksi Tanskan tyyliin on lämpöisestä suihkusta maksettava erikseen.

Tanskan leirintäalueet ovat kalliita, asuntovaunu ja teltta maksaa yleensä saman verran. Henkilömaksut jotka peritään myös lapsista nostavat yöpymishinnan usein 40€-50€ pintaan.

Ilmat suosivat ja hellettä oli koko päivän, illalla nukkumaan mennessäkin vielä 25.

Täällä on muilla teltat isompia, kuin perusasuntovaunut :D.

Aamulla heräsimmekin hirveään ukkosmyräkkään, vettä satoi kaatamalla ja telttakin kastui, minun kohdaltani. ( muut nukkuvat noissa sisäteltoissa, minä keskiosassa vain ulkoteltan alla, kylläkin mukavasti ilmapatjalla). Sateen loputtua lähdimme ajamaan kohti Billundia.

Valitsimme leirintä alueen josta oli n. 20km legolandiin, kyllä muu perhe ylipuhui minut sinne..

Fårup so camping, osoittautuikin ihanaksi paikaksi. Täällä on 2 lämmitettyä ulkouima-allasta joista toinen pienille lapsille, poreallas, leikkikenttä, uimaranta ja sellainen kuplatrampoliini, mitä myöskin näkee Tanskan leirintäalueilla paljon. 

Alueella oli paljon ohjelmaa, kilpailuja tansseja ja muuta lapsille. Iso oravakin jakeli tikkareita lapsille koko päivän :D

Jos leirintäalueet olisivat tällaisia Suomessakin, niin maksaisin mielihyvin kallista kausipaikkaa :)

Tänne jäimme vielä toiseksi yöksi ja huomenna suuntaamme Legolandiin :)

Pari päivää sukuloiden

Minulla asuun kaksi setää puolsoineen ja lapsineen Göteborgin lähistöllä. Lapset ovat minun lasten ikäsiä joten tästä syystä minun on vaikea mieltää heitä serkuiksi :).

Olemme viettäneet viimeiset 2 yötä sisällä, nauraen, jutellen ja hyvin syöden. Aivan liian harvoin tulee nähtyä!

Tänään olisi tarkoitus jatkaa matkaa, mutta hölmö minä joka en varannut Tanskan laivalippuja muutamaa päivää sitten, koska nyt hinnat ovat nousseet 4kertaisiksi ja saatavuus huonontunut.

Taisimme muuttaa suunnitelmia jälleen lennossa ja lähdemme ajelemaan etelä Ruotsia kohden. Saa nähdä mistä itsemme illalla löydämme :)

High chapparal

Laivan saavuttua satamaan moikkasimme pikaisesti isosiskoani, joka asuu Tukholmassa. Hän lähti meiltä päivää aikaisemmin kotiin moottoripyörällä, eikä kaikki tavarat mahtuneet kyytiin teimme pikaisen tavaroiden vaihdon parkkipaikalla ja lähdimme ajelemaan.

Matkaa Kulltorpiin oli n. 430km. Matka taittui henkilöautolla niin paljon joutuisammin, kuin asuntovaunua vetäen. Liikennettä oli todella paljon vaikka olimmekin liikenteessä sunnuntaina. Lapset seurailivat aikansa maisemia ja hilpeyttä herättivät tulevalla ekaluokkalaisella tienviitat. Hölö,  Mörkö, hyvä, ettei poika tikahtunut nauruun, kun oli  varmistanut minulta lukeneensa oikein.

Jossain oli ollut kokoontumisajot storebacker autoille, matkala ohitimme parisenkymmentä kyseisen automerkin mallia ja melkein kaikissa oli sveitsin rekkarit. Olihan ne todella hienoja, kun vanhat autot oli kunnostettu viimeisen päälle hienoiksi.

Olimme liikkeellä yhden pysähdyksen tatiikalla, pysähdyimme matkalla syömään hampurilaiset Maxissa. Jos paikka ei ole vielä tuttu, niin suosittelen. Vaikka olenkin vannoutunut burger king kävijä, valitsen kyllä nykyään paljon mielummin Max ketjun. Ja samaa mieltä on meillä lapsetkin.

Huskvarnan maisemat on aina yhtä lumoavat. Täällä haluaisin asua! Niin ihanan näköistä <3 Grennassa emme tällä kertaa pysähtyneet, vaikka se aina on minulla ollut tapana. Melkeinpä joka huoltoasemalla pääsee katsomaan kuinka aitoja polkkagriskarkkeja valmistetaan ja tietenkin niitä voi ostaa. Minä aina innoissani ostan eri makuja ja kaappeja siivotessani löydän ne ja nakkaan roskiin...

Lopulta olimme perillä high chapparalin leirintä alueella. Lapset tunnstivat paikan heti vanhasta junan veturista ja lähtivätkin sinne heti leikkimään, kun me aloimme pystyttää telttaa. Onneksi!

Telttaa pystyttäessämme huomasimme, että se hajoaa käsiin (köyhän ei kuuluisi ostaa halpaa) muutamia lenkkejä sisäteltan roikuttamista varten tiesin puuttuvan, mutta jopa kristysliinat olivat irti kankaasta. Se selittää sen miksi teltta oli kotona viime päivät aivan vino. 

Tällä kertaa meheltä meni hermot vasta 4minuutin jälkeen, joten edistystä havaittavissa.

Ulkona oli onneksi helle joten pelkäämäni sade oli onneksi poissa. Pystytettyämme teltan oli kaikilla niin tuskaisen kuuma,  että menimme leirintäalueellla olevaan lampeen uimaan <3 niin ihanaa oli vain mennä uimaan ja viilentyä, niin kropan, kuin hermojenkin.

Trupaduuri soitteli musiikkia alueen ravintolaterassilla, ihmiset olivat iloisia ja lapset riehakkaita, niin omat, kuin muidenkin. 

Nukkumaan mennessä alkoi tunteet taas lämmetä, kun lapset eivät ymmärtäneet miksi, muut lapset saivat velä keskellä yötä hillua teltan ympärillä huutelemassa ja ampumassa pyssyillä. 

Aamulla pakkasimme teltan kasaan ja, lähdimme puistoon seikkailemaan. Alle metriset pääsevät alueelle ilmaiseksi, joskus hyötyä siitä, että on lyhyt tuumasi neiti (5 ja puoli vuotta) muille hinta on 240kr näin korkea sesongin aikaan. Höyry Juna jossa reissasimme alueen sisäpuolella tuli tietysti ryöstetyksi, mutta rosvoille kävi huonosti. Juna maksoi 30kr/yli 100cm. Tällä junalla matkustetaan Meksikoon, matka ajaksi ilmoitetaan 13 viikkoa... Juna matka on osa showta, lipun tarkastajat kertovat tarinaa ja pitävät tunnelmaa yllä. Juna tosiaan ryöstetään ja matkustajilta tivataan saalista. Naisten sormukset vaaditaan, mutta usein miehet ovat olleet niin pihejä, että ei heidän ostamillaan sormuksilla tee mitään. Lapset ovat niin innoissaan ja jännittyneitä, että kelimuurikaan ei heitä haittaa. 

Juna vie sinut tosiaan Meksikoon, joka on alueen ravintola keskittymä. Syödessäsi voit seurata tavernasta esim. Zorron tekosia, laulu ja tanssi esityksiä ym. 

Alueella on kauppa josta voi ostaa vanhan ajan nallipyssyjä, hattuja, ja muita teemaan sopivia juttuja. Tähän kauppaan saa upotettua omaisuuden, koska aikuinenkin hurahtaa tunnelmaan. Täällä näkeekin, kuinka ruotsalaiset ovat usein aikuisia myöden pukeutuneet lännen asuihin. Alueelle tulee paljon aikuisporukoita ilman lapsiakin viettämään aikaa, tai pitämään eri kokoontumisajoja. Jenkkiautoja alueen parkkipaikalla ja leirintäalueella on paljon.

Showt olivat hienoja, vaikka täytyy sanoa, että vaimeampikin pyssyjen pauke riittäisi. Lapsille suosittelen korvatulppia tai kuulokkeita. Ja koiria en itse veisi alueelle ollenkaan.

Showt ovat suosittuja ja niihin kannattaa mennä noin 15min aikaisemmin, että saa hyvän istumapaikan. Showt ovat näytelmiä otka kestävät noin 20-30 min.

Lapset ryöstivät pankin. Isommat heiluttivat oikeaoppisesti reikärautaa ilmassa ja saivat hopeakolikoita, nuorimmainen nakkasi oman pyssynsä virkailijan luukusta sisään, mutta saaliin sai niinkin!

Poniajelua, kullanhuuhdontaa ja kärryajeluakn on tarjolla lisämaksusta. Kullanhuuhonta saisi minun mielestäni kuulua lipun hintaan, mutta kun on aikansa kerännyt kultaa voi saaliin käydä vaihtamassa kunnon kullaksi. Kultaiseen sheriffin tähteen.

Puisto on niin hienosti rakennettu, että katsellemistakin riittää vaikka kuinka ja paljon. Vessoja on alueella minusta huonosti, niihin oli aina pitkät jonot, joten muutama lisä vessa ei olisi pahitteeksi.

Yli 8h puistossa vierähti, mutta oli kyllä niin kivaa! Ja mukavaa seuraa. Läheskään kaikkia juttuja emme ehtineet edes tekemään vaikka ensin saattaakin tuntua, että alue on pieni.

Tällä kertaa lapset halusivat tivoliin joka toimii erillismaksusta. 20kr/ laite tai 70kr ranneke. Täälläkin vierähtiaikaa mukavasti vaikka tivoli onkin minusta lähinnä huvittava, oli siellä näille pienille useita karusellimaisia laitteita. Jonoja ei ollenkaan joten lapset juoksivat laitteesta toiseen ja, kun aluekin on niin pieni, pystyi itse jäädä istumaan keskialueelle lepuuttamaan jalkojaan, kun näki mihin jokainen meni. Helle oli kova koko päivän ja varjoa ei löydä koko puistosta juuri mistään, joten lämpimällä säällä kannattaa varautua vesipullolla jonka saa täytetty monissa paikoissa. Useammassa kohtaa puistoa oli hanoja joissa luki, että vesi on juomakelpoista ja pullojen täyttö näissä paikoissa helppoa. Tässä säästää pitkän pennin, koska vettä kului meillä päivän aikana monia litroja. Yhden 0,5L vesipullon hinta olisi 25kr.

Tällä kertaa söimme vain hampurilaisateriat, niiden hinnat olivat suht kohtuullisia huvipuistohinnoiksi ja ihan hyviäkin. Muistelen, että meksikolaisravintolat olisivat olleet aika hinnakkaita ja ainakin viime vuonna todella ruuhkaiset. Omat eväätkin voi puistossa hyvin syödä, koska alueelta löytyy pöytäalue missä voi istua ja niitä syödä ihan luvan kanssa.

Lähtö

Taitolaji tuo pakkaaminen, ja valitettavasti ei minulta löydy sitäkään taitoa.  Rupean aina pakkaamaan viime tingassa, jolloin vain juoksen ympyrää ja kahmin mukaan laukkuihin mitä sattuu käteen milloinkin tarttumaan. Pesen pyykkiä, siivoan, kiukkuan, etsin tavaroita, uhkailen lapsia, kiukkuan lisää jne.

No kaikesta kaaoksesta huolimatta pääsimme tälläkin kertaa lähtemään. Appiukko jäi talovahdiksi ja hoitamaan koiria, mikä helpottaa reissaamista kummasti. Eikä nuo repanat olisi kyytiin mahtuneetkaan :D

Vaikka auto on noin täysi tajusin unohtaneeni pakata mukaan ainakin itselleni takin ja pitkät housut, joten edelleen toivotaan niitä hyviä ilmoja ;)

Satamaankin ehdimme ajoissa, pääsimme ajamaan suoraan sisään laivaan. Piippuhyllykin oli jo paikoillaan, joten vältimme sen. Itselle jäänyt kyseisestä paikasta kammo, kun kerran pistivät peruuttamaan alas, tosin nyt olisi ollut mies mukana hommaa hoitamassa.

Laukku hyttiin ja menoksi huusivat lapset. Ja näin tehtiin. Siljalla on aina kesäisin summer center lapsille, joka on niiin loistava! Tavallisen leikkihuoneen lisäksi on kesän ajaksi conferanssi tilat muutettu leikkipaikaksi. Täällä on ilmakiekkopöytiä, potkuautoja, pomppulinna, kiipeilytelineitä, karuselli, pallomeri, muumitalo, pelejä ja muita huvituksia. Tämän kesän uutuus oli hepparata, valitettavasti meillä 2 nuorimmaista olivat liian lyhyitä eivätkä saaneet heppoja liikkeelle. Mikä tässä summer centerissä on parasta on se, että aikuisia vartenon paljon pöytiä ja tuoleja, ilmainen wifi ja ulos pääsykin lapsilla alueelta hankala ilman, että vanhemmat eivät huomaisi.

Ohjelmaahan siljalla on lapsille aina paljon, on bingoa, piirustuskilpailua, vihjesuunnistusta, tietovisaa, discoa ym. Nykyään on suunnitelmissa otettu myös huomioon yli 10v joille löytyy omaa ohjelmaa.

Leikittyämme aikamme suuntasimme yökerhoon. Ruuhka tanssilattialla on yhtä suuri, kuin aikoinaan yksinään tai kavereiden kanssa risteillessä, mutta lattialla olijat osaavat tanssia, eivätkä kaatuile, tai kaada mitään niskaasi. Lapset ostavat joka kerta pakolliset juomansa baaritiskiltä, omenamehut valotikulla, ja juu halpaa on 3.5€/kpl....

Meillä oli tällä kertaa tavallinen promenade hytti josta lapset pääsivät seuraamaan kävelykadulla esitettäviä ohjelmanumeroita ilman suurta tungosta.

Näiden touhujen jälkeen olikin jo aika suunnata iltapalalle ja hyttiin nukkumaan. Nuorimmaiselle pedattiin sänky ikkunalaudalle :D hyvin näyttää uni maistuvan siinä. Tosin pojalla on vauva ajalta kokemusta. Usein nukkui meillä asuntovaunussakin ikkunalaudalla :)

Jos risteilyt olivat joskus aikoinaan rankkoja niin eivät ne ole nykyään ainakaan yhtään helpompia :) ohjelmaa ja tekemistä on lapsilla niin paljon, että perässä ei meinaa pysyä.

Kesäloma suunnitelmia

Meillä koko perheen kesäloma on aina lyhyt, miehen tehdessä asfalttia on sesonki tietysti silloin.

Lomaa annetaan yleensä vain viikko ja sekin viikko on sidottu tarkasti työnantajan puolesta. Ilokseni kuulin, että mieheni oli vaatinut lomaa 2 viikkoa ja uhannut lopputilillä (käääääk, onneksi eivät suostuneet) jos lomaa ei tulisi. Olivat pitkin hampain suostuneet.

Lomahan ei ole lomaa jos on kotona, joten heti aloimme miettimään mitä tekisimme. Meillä on asuntovaunu, mutta hyvin iso sellainen, jonka vetämiseen menee paljon polttoainetta ja laivalla yli vietäessä maksat rekkapaikasta.

Päätimme toteuttaa lasten toiveet ja lähteä liikenteeseen teltalla. Näin säästämme pelkissä Ruotsin lauttamaksuissa reilun 1000€!!!

Lapset alkoivat keskenään miettimään kivoja paikkoja joissa olisi kiva käydä. Isommat toivoivat ehdottomasti High chapparalissa käyntiä. Paikkaa voin todellakin suositella, ihana lännen kylä, jossa on paljon näkemistä, hienoja stunt näytöksiä, Daltonin veljekset, junan ryöstöä jne. Täällä minäkin aikoinani ostin vanhimmalle ensimmäisen pyssyn. Vanhan ajan nallipyssyn. Täällä aikuisetkin innostuvat pukeutumaan lännen asuihin ja iloitsevat lasten kanssa.

Esikoinen on paikalla käynyt kahdesti, ensimmäisellä kerralla satoi niin paljon, että matkailuauton vanteet peittyivät, toivon todella, että emme kohtaa sellaista sadetta tällä telttaretkellä. 

Toinen kerta oli viime kesänä, silloin telttailin yksin 5lapsen kanssa ja selvisin hengissä :D ilmat suosivat ja linnut lauloivat ;)

Legolandiakin ehdottelivat, olemme sielläkin käyneet ja itse en kyllä paikasta kauheasti innostunut, joten luulenpa, että jätämme paikan käymättä.

Itse olin jo päättänyt, että menemme Gotlantiin, mutta jälleen kerran järkytyin lauttamatkan hinnasta ja todennäköisesti emme mene sinnekään. 

Tanskaan lähdemme melko varmasti ja sieltä ei olisi pitkä matka ajaa Saksaan, lautta Saksasta Ruotsiin oli todella halpa, joten ehkä, ehkä....

Taidamme lähteä aika fiilis pohjalla ja sään mukaan valita kohteemme. Jos sataa paljon majoitumme sukulaisten luo ;)

Nyt makaan teltassa, jonka onneksi päätin kasata ennen reissua. Kasatessa huomasin tuon tuuletusaukon päälle kuuluvan rätin kadonneen!! Kätevänä emäntänä kaivelin kangaskätköjäni ja leikkasin kestovaippakankaasta uuden, johon ompelin nätisti :D kumilangat nurkkiin, mutta mikä tärkeintä, se toimii! Vettä tuli tänään kaatamalla ja tippaakaan ei reijästä falskannut sisäpuolelle, joten ulkonäöstä viis!

Asuntovaunulla reissatessa olen tottunut tiettyihin mukavuuksiin, kuten sänkyyn, sähköön, vessaan ja jääkaappiin, nyt sitten nähdään kuinka ämmän käy...

Kotona odotti aurinko :)

Huh, kyllä tuo matkustaminen on rankkaa! Vrk siinä taas meni, mutta kotona ollaan ehjin nahoin kaikki.
Lennotkin olivat yhtä lukuunottamatta ajallaan. Lapset, kuopusta lukuunottamatta käyttäytyivät esimerkillisesti. Nuorimmainen nukkui kaksi ekaa lentoa, jonka jälkeen ei yö lennolla meinannut uni tulla. Ensimmäisen kerran lapsi jopa rääkyi koneessa ikuisuuden ( no, todellisuudessa kuuleman 5min, mutta minusta tuntui vähintään 5h.lta)

Koneesta poistuttaessa, Kaitsu kuuli kunka häntä kuulutettiin keskusrafiossa ja pyydettiin siirtämään autoa välittömästi!!

Appiukolla oli meidän auto joten arvelimme hänen parkkeeranneen huonosti.. Viime kerralla hän odotti meitä poliisien kanssa..

No lähestulkoon juoksimme matkalaukkuhihnalle, vain todetaksemme, että muiden laukut tulivat. Aloin jo pelätä pahinta, mutta kun hihna pysäytettiin tulivat meidän laukut.

Terminaalissa saimme kuulla appiukon ajaneen parkkipaikalle huoltotietä, eikä porttien kautta, koska ei ollut niitä löytänyt :D. Poliisien ja parkkihenkilökunnan kanssa asia oli kuitenkin sovittu ja homma oli hodossa. Mukana hänellä oli meille kasa ulkovaatteita.

Taidamme ensi kerralla ottaa suosiolla taksin :) hän, kun oli odottanut meitä jo edellisenä aamuna 4h :)

Onneksi pakkasta ei ollut paljoakaan ja aurinkokin paistoi. Väsymys kyllä painoi. Itse en taaskaan pystynyt koneessa nukkumaan ja olinkin viimeisen 2vrk sisällä nukkunut 1.5h.

Päivällä uni voitti ja oli pakko nukkua päikkärit? Saa nähä, kuinka ensi yönä käy.

Päivä on mennyt tavaten ihmisiä ja pyykäten.

Huomenna laitan lupaamiani kuvia ostoksista. Nyt en enään jaksa kuvata mitään :)

Byääääääh...

Kaikki kiva loppuu aikanaan, niin tämä meidän lomakin :(

Tänään on pakkailtu ja oltu altaalla ja rannalla. Ja tietenkin sitten nuorimmainen poltti iltaauringossa selkänsä :( onneksi ei kovin pahasti, mutta harmittaa niin paljon, kun lapset on sentään muistettu huolella suojata auringolta. Pojalla oli kellukepuku päällään päivällä ja kun halusikin olla pelkillä kellukkeilla unohtui rasvaus, kun aurinko ei enään paistanut vaan oli pilvistä. Mutta tiedämmehän sen, että pilviselläkin säällä palaa :( nyt sitten rasvataan ja toivotaan, että pahempaa ei sattunut!

Kello soi 6h päästä ja on aika pakata suru ja suunnata lentokentälle. Ja toivoa, että löydämme auton palautuspisteen helposti.

Lennämme ensin Miamiin josta vaihto nykiin ja sieltä vihdoin Helsinkiin.

Loma oli ihana, paljon nähtiin ja koettiin ja vielä enemmän meni rahaa.. Nyt onkin keksittävä töitä, jotta saadaan ennätyssuuret visalaskut hoidettua kunnialla...

Isäni muistaa muistuttaa meitä siitä, kuinka kallista matkustaminen on ja kuinka järkevää olisi sijoittaa nuo matkarahat kerran vuodessa asuntolainaan. Tottahan se on! Olisi meilläkin asuntolainaa enään rikka jäljellä jos näin olisimme aina tehneet, mutta SILTI väitän, että jokainen reissu on ollut joka pennin arvoinen.
Se ilo, riemu ja nauru minkä kuulemme ja näemme lapsia katsomalla reissun aikana on korvaamaton. Täällä unohtuu arjen huolet ja murheet. Ei ole muita vaikuttamassa meidän elämään, ei sanelemassa missä kenenkin pitää olla tai ei olla. Täällä olemme vain yksi perhe, muiden perheiden joukossa mikä on niin ihanaa!!

Ja se yhteinen aika minkä vietämme koko perheenä on myös meille niin tärkeää. Harvoin sitä parisuhteessa viettää toisen kanssa niin paljon aikaa kuin lomalla.

Ja kyllä, lapset ovat kiukutelleet, tapelleet ja narisseet niin, kuin kotonakin, mutta eivät niin paljon ;) ja vaikka olisivatkin niin senkin kestää lomalla erilailla, kun on LOMALLA. Ja on koko ajan toinenkin siinä vastaanottamassa sitä. Ja itselläkin on niiiiiiin paljon pidempi pinna täällä, kuin kotona, vaikka kyllä sitä valitettavasti huomaa itsekin kiukkuavan lapsille jopa lomalla.

Nyt vain on alettava säästämään rahaa jotta päästään vielä joskus uudestaankin reissuun!

Chichen izta

Tänään oli "aamulla" kello soimassa puoli yhdeksältä. Lapset söi aamupalan ja sitten lähdimmekin Surulla reissuun. Päämääränä chichen izta. Matkaa hotellilta sinne on reilu 230km. Olin lukenut netistä, että maksullinen moottoritie on nopeampi ja turvallisempi, joten valitsimme sen. Samoin kehotettiin tankkaamaan ennen moottoritielle menoa, myöhemmin ymmärsimme miksi. Lähin bensis, kun oli 180km päässä.

Vettä alkoi satamaan ihan alas asti ja jopa paikalliset hiljensivät vauhtiaan. Onneksi kuuro oli vain paikallinen ja jo muutaman minuutin kuluttua se loppui.

Käännyttyämme sille moottoritielle katosivat myös muut autot.
Ensimmäinen tietulli oli noin 150km päässä, tätä ennen ei myöskään ollut muita liittymiä.
Tulli maksu oli 251 pesoa, eli 20€, nyt ymmärrän miksi muita autoja ei koko pätkällä näkynyt ainuttakaan.

Tullin jälkeen meidät pysäytti poliisi. Hän halusi nähdä auton rekisteripaperit ja vuokrasopimuksen. Hiki alkoi nousta pintaan, kun tajusin, että vuokrapaperia ei ole mukana. Kaivoin laukkua, autoa ja reppuja, kysyin poliisilta onko välttämätön hän nyökytti päätään, siirryin takakonttiin etsimään ja lopulta se löytyi kameralaukusta. Poliisi ja minä olimme yhtä helpottuneita! Matka olisi tyssähtänyt siihen jos paperit olisi unohtuneet hotellille.

Koko matkalla moottoritiellä, ei meidän kanssa ajanut yhtään autoa. Turvallista oli ainakin :) vähän rupesi mietityttämään, että mitä tehtäisiin jos auto hajoaisi matkalla, kun ei yhtään ihmistä olisi jolta voisi pyytää apua.

Pääsimme perille, on olemassa kaksi sisäänkäyntiä, toinen jossa parkkimaksu oli vain 22 pesoa ja toinen jossa parkkimaksu oli 150pesoa. Kalliimmassa ei tarvitse kuuleman jonottaa halvemmassa joutuu jonottaa 40min, koska turistibussit menevät sitä kautta.
Löysimme itsemme halvemmasta paikasta, eikä jonoa ollut yhtään.ostimme liput ja kävimme tässä välissä syömässä. Burritokset maistuivat oikein hyvälle.

Ruokailun aikana oli paikalle ajanut turistibussi, onneksi olimme jo ostaneet liput! Hassua meksikolaista käytäntöä, sinun on ostettava kahdet liput eri paikasta, en tiedä oliko toiset liput vain verot vai mikä idea niissä oli :) liput maksoivat muistaakseni 180pesoa aikuiselta. Lapset olivat ilmaiset.

Tultiin paikalle, kyllä niin hyvä päivä valittiin. Lämmintä oli, mutta aurinko ei paahtanut.
Rauniot olivat vaikuttavat. Kyllä sitä on ennen osattu tehdä asioita kunnolla ja kestäviksi.

Lapset olivat innoissaan ja kiinnostuneita. Vähän harmittelivat, kun portaita ei päässytkään kapuamaan enään ylös.

Kauppiaita oli vaikka kuinka, mutta täytyy sanoa, että meksikolaiset ovat kohteliaita ja uskovat kun sanot kiitos ei.

Muutama juttu ostettiin, lähtöhinnatkin olivat vain murtoosan siitä mitä Playa Del Carmenissa pyytävät.
Lapset olisivat halunneet ostaa sellaiset puuma pillit keraamiset puumanmuotoiset, kun niihin puhalsi kovaa kuulostivat ne karjuvilta puumilta. Ensimmäiset kauppiaat huidoin vain pois ja kun lopulta olisin ostanut pyysivät he 5 kertaista hintaa kuin edelliset, pillit jäi siis hankkimatta.

Päätimme ajaa kotiin toista tietä. Alkumatka oli ainakin paljon mielenkiintoisempi, kuin moottoritie. Tie kulki muutaman kylän läpi. On niin kiva nähdä sitä paikallistakin elämää, eikä vain niitä turistikylien ympärille kyhättyjä asumuksia.

Parin koiran päälle melkein ajoimme, kun alkoivat keskenään tien vieressä tappelemaan ja lopuksi purivat toisiaan ja kaksi pakeni tielle. Kaitsu ehti juuri jarruttaa.

Kylien ulkopuolella on sellaisia töyssyjä, hidasteita joiden luonna on usein joku myymässä jotakin, täällä selvästi turisteille suunnattuja naamareita, pyramideja ja muita. Mitä kauemmaksi mentiin sitä enemmän ne oli elintarvikkeita, hedelmiä, juomaa juustoja....

Ei tämäkään reitti sen kummoisempi ollut, joten suosittelen rohkeasti vain menemään sitä, eikä ollenkaan ajamaan tuota ylihintaista moottoritietä. Ei pysäyttele poliisitkaan ;)