keskiviikko 16. heinäkuuta 2014

Reissu ilman miestä



Vihdoin saatiin auto korjaamolta ja turboon uusi, öö olikohan akseli? No oli mikä oli niin joku osa kuitenkin. Ja edelleen autoliike kustansi korjaukset joten ei siinä mitään valittamista, mutta jo alkaa riittää viat kiitos.

Auto saatiin tosiaan korjaamolta torstai iltana ja kun olin kotiutunut lasten kanssa puuhamaasta aloin pakkaamaan autoa. Ystäväni oli perheensä kanssa lomansa loppupuolella siirtymässä Tuuriin ja olimme jo kesän alussa puhuneet, että voisin tulla lasten kanssa sinne.
Olin ennen korjaamolle vientiä, aloittanut penkkien uudelleen päällystämisen ja se oli edelleen pahoin kesken, mutta koska kello oli jo yli puolen yön niin päätin, että näillä eripari penkeillä mennään ;). 

Ja olisipa nuo penkinpäälliset olleetkin ainoa ongelma, mutta ehei ei tietenkään. Vaan nyt jääkaappi ei suostunut toimimaan ollenkaan kaasulla. Se onkin mukava, kun ulkona on hellettä päivisin lähelle 30 astetta. Toki kaappi toimi sähköllä, mutta olisi se mukavempi jos toimisi myös ajon aikana. Tästä huolimatta päätin, että reissuun lähdemme. Miehelle sanoin, että soittaa aamulla liikkeeseen, koska itse aloin olemaan jo sellaisessa tunnetilassa jossa järkevä keskustelu ei olisi tullut kysymykseen.

Aamulla porukka autoon ja ei kuin menoksi. Tuurissa olleelta ystävältä sain kuulla, että siellä vietetään Keskisen syntymäpäiviä suurieleisesti, usean päivän konsertti tapahtumilla josta johtuen karavan alue oli illalla ihan täysi. Ystäväni joka pitää pitkään nukkumisesta ja rauhallisesta heräämisestä, nousi ylös toimiston auetessa ja oli heti 9 jälkeen ovella jonottamassa, muutaman muun kanssa ;). Reilu tunti siinä ilmeisesti meni, mutta paikka meille kuitenkin löytyi. Jäätelö unohtui muuten tarjota.

Mies oli tällä välin soittanut autoliikkeeseen ja siellä oli huoltomies opastanut, että vaimo vain aukaisee ritilän ja kopauttelee sieltä magneettia niin johan lähtee toimimaan. Tai kysyy suostuisiko joku liike matkanvarrella sen puolestani tekemään ja jos siitä jotain rahaa tahtovat niin sitten laskua heille. 

Tämä vaimo ei suostu kaasulaitteita kopauttelemaan, joten aloin selvittämään löytyisikö Tampereelta liikettä joka tämän suostuisi tekemään.
Muutaman kieltävän vastauksen jälkeen lupasivat Tampereen erälaukosta, että voivat sen verran tehdä, että kopauttavat, kun ruuhkaa heilläkin oli näin kesken lomasesongin.
Perille päästyä, korjaamon nuorimies totesi, että noh ensinnäkään siinä ei šellaista magneetti venttiiliä edes ole ja toiseksi poltin oli jo niin huonossa kunnossa, että ei millään edes voi toimia. En tiedä johtuiko siitä, kun olin niin epätoivoisen näköinen yksin lasten kanssa liikkuessa vai vain siitä, että työntekijä oli super reilu vai kenties molemmista, mutta joka tapauksessa rupesi hän vaihtamaan poltinta! Sen irtisaaminenkin oli jo omanlaisensa prosessi, kun oli ruostunut kiinni. 

Lisäksi savupiippu oli suunnattuna seinään eikä ulospäin, minkä takia koko luukku oli noesta musta..
Laskun pyysin laittamaan liikkeeseen suoraan ja taas jatkui matka. Kuulosuojaimet radiolla olisi kyllä niin hyvät, sen verran kovaa meteliä tuo moottori pitää ajaessa. Samat kuulokkeet tepsisi myös lasten kinasteluun. Autolla saa ajaa vain 80/km tunnissa, mutta viitosvaihde autossa vaatii n. 90/km tunnissa, joten joku suunittelun kukkanen on käynyt tässäkin.

Alueelle päästyämme alkoikin minulla seuraava jännitys. Saanko auton parkkiin ja jos saan niin miten vinoon se jää? No heti viereen tuli mies joka selvensi turvaväleistä, kallistuksista ym ja päätinkin kysyä, että tahtoisiko hän kenties auton laittaa parkkiin. Kyllä minäkin auton olisin ruutuun saanut, kun oli niin valtava, mutta kiilojen päälle en olisi ehkä enää osunut. Mies hyppäsi puikkoihin, peruutti auton kiiloille ja molemmat olimme tyytyväisiä. 

Ilma oli hiostava ja lämpöä lähemmäs 30 astetta joten leirin kasattuani lähdimme lasten kanssa joelle uimaan. Ah, miten ihanan vilpoista. Ystävätkin palasivat tivolista ja lapset pääsivät yhdessä leikkimään. Keskisen ysäribileet alkoivat ja artisteja pystyi kuuntelemaan vaunulta oikein hyvin. Dr Alban, mister Vain, Samantha Fox, Sabrina ym. Säälittävää kyllä, huomasin osaavani kaikki sanat!! Minä jäin vaunulle nukkuvien lasten kanssa, kun ystävä lähti paikan päälle jammailemaan. Vesa oli jakanut 5000 ilmaislippuakaikille alle 60v naisille. 

Seuraavana aamuna lähdimme lasten kanssa miljoona tivoliin joka on alle 15- vuotiaille ilmainen.

Useampi tunti täällä vierähtikin ja sitten oli aika käydä ruokakaupassa ja syömässä. 
Tänään olikin sitten vuorossa iskelmä konsertti, Anita Hirvonen ja muita iskelmätyyppejä ja illan pääesiintyjä Paul Anka joka on euroopan kiertueellaan. ( mahtaakohan noita kyläkauppoja löytyä ihan kiertueeksi asti?) lasten mentyä nukkumaan päästiin aikuiset pelaamaan korttia ja pakko kuuntelemaan konserttia, jonka ääni kyllä kiersi ja kaikui niin pahasti, että kärsimys oli maksimaalinen. Toki mitä voisi odottaa tällä esiintyjä kaartilla ;).
3 yötä alueella olimme, shoppailu jäi lasten takia vähemmälle, mutta löysin minä ihanaa Vallilan kangasta olkkarin verhoihin edullisesti ja jotain muuta pientä.

Yksi yö pysähdyttiin vielä Maisansalon alueella, mutta sää ei suosinut ollenkaan. Vaan pitkään hautonut ukkonen sateineen tuli. Alue itsessään oli ihan kiva. Lapsille oli isot leikkikentät. Trampoliini, pomppulinna, leikkimökki ja polkuautoja joilla sai jopa ajella ympäri aluetta. Toisin, kuin Tilkunpellossa ;) lisäksi sisältä löytyi lapsille oma kerhotila jossa, tv, tietokone jolla pääsi nettiin, lehtiä, kirjoja leluja ja meidän lasten suosikki biljardipöytä.
Huoltorakennukset oli täällä hyvässä ja siistissä kunnossa. Suihkuja ja vessoja löytyi riittävästi. Ainut asia mikä oli "huonoa" oli rannan sijainti joka on saunoineen alueen ulkopuolella "ison" tien toisella puolella. 
Meidän tuleva reissu alkoi lähestyä joten meidän oli aika jo lähteä kotia päin. Vielä viimeinen pysähdys ideaparkin alessa ja sitten ukin kautta kotiin.

Yllättävän kivuttomasti tuo reissu lasten kanssa meni, tosin aika paljonhan minä niiden kanssa liikun yksinäni, mutta kyllä se vaan mukavempi ja helpompi on kahden aikuisen kanssa.

Nyt kotona ja ompelemaan pitäisi ryhtyä, mutta kangas jota hain lisää olikin väärää... Joten mars kangaskauppaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti