lauantai 27. heinäkuuta 2013

Ribe camping

Aamu uinnin jälkeen lähdimme ajelemaan Ribeä kohti. Päätimme, että emme mene Saksaan vaan seikkailemme Tanskassa ja otamme lautan jossain vaiheessa Göteborgiin ja sieltäsuuntaamme kotiin.

Saavuimme Riben camping alueelle puolen päivän jälkeen. Hellettä oli taas kiitettävästi ja teltan pystytys, (joka jo muuten sujuu ilman hermoromahduksia ja noin 8ssa minuutissa) oli todella hikistä puuhaa.

Tämä leirintäalue on hienoin ikinä nähneeni alue. Isot uimaaltaat jossa pieni vesiliukumäki, kuuluu yöpymisen hintaan. Huoltorakennuksia on useita, on lasten leikkipaikkoja, pomppukuplia, kiipeilytelineitä, jalkapallokenttää, pingispöytiä,miniolffia,polkuautoja, sisäleikkihuoneita ym. Kaikista ihanin juttu on kuitenkin aitaus jossa on kilejä!!näitä pääsee ruokkimaan ja hoitamaan milloin vain. Lapset ovat niin innoissaan näistä <3






Lähdimmekin kaikki uimaan heti teltan ollessa pystyssä ja siellä vierähtikin pari tuntia. Ruoka tulee helposti muurikalla, vaikka tällä alueella olikin mahtava keittiö käytössä.

Ruuan jälkeen lähti neiti puistoon, toiset jäivät hoitamaan kilejä ja minä tiskaamaan. Tiskattua lähdimme puistoon vanhimman kanssa ja jo kaukaa kuulin hysteeristä huutoa ja näin, kuinka neiti juoksi niin kovaa kuin jaloistaan pääsi ja huusi Isoveikkaa apuun. Juoksin (kyllä ainakin 6 askelta) hänen luokseen ja kysyin mikä hätänä. Silmät olivat lautasen kokoiset ja hän vain tärisi. Kohta luoksemme juoksi ranskalainen pariskunta juttelemaan Neidille ja tyttö vain huusi. Otin tytön syliin ja kysyi pariskunnalta mikä hätänä. He kertoivat nähneensä tytön joidenkin muiden lasten kanssa ja lapsilla oli tullut riita.he olivat menneet juttelemaan hänen kanssaan ja tyttö oli nyökyttänyt päätään ja lähtenyt juoksemaan. Ja he perään. No meillä tyttö luuli paniikissa,  että. He jahtaavat häntä kidnapatakseen hänet ja pinkoi pakoon. Tämän sai kerrottua, kun olin saanut pariskunnan lähtemään. En ole nähnyt tyttöä niin hädissään ikinä. He olivat juosseet yli puoli km tytön perässä joten ymmärrän kauhun tytössä.

Myöhemmin näin pariskunnan uudestaan ja selitin miksi tyttö oli hädissään ja silloin olivat hekin. No, onneksi kaikki selvisi, jäin miettimään olenko pelotellut lapsia liikaa...

Episodista selvinneenä lähdimme hakemaan polkuautoa. No yllätykseksi se maksoi 20dkr/h. Kaiken lisäksi kun kokeilimme autoa joka oli ainut vapaa,ei tytöllä yltänyt jalat polkimelle. Tulevalla koululaisella juuri ja juuri. Päätimme silti vuokrata auton. Tiskillä poika kysyi oliko lapset 5v ja sanoin, että kyllä toinen on 5 ja toinen 7. Valitettavasti isompi ei saa ajaa autolla, koska se on 5 v ja alle. Selitin,että lapsemme ovat pieni kokoisia ja 7vuotias eitälläkään yllä polkimiin kunnolla. Sain selityksen että säännöt ovat sääntöjä jne. 
Vuokrasin auton tytölle jonka jalat eivät yltäneet polkimille ja kun myyjän silmä vältti vaihdoimme kuskia....

Taas nukkumaan mennessä alkoi kaatosade ja tuo sade rauhoittaa lapset jotka nukahtavat heti, mutta minut se pitää valveilla, koska silloin tällöin tipahtelevat vesipisarat kasvoihin ovat ärsyttäviä. Vaikkakin sain kuulla, että sadevesi tekee hyvää hipiälle...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti